Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:in asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistuksen tähtitieteellisiksi nousevat kustannukset ovat viime päivinä nousseet vahvasti blogosfääriin ja iltapäivälehtien otsikoihin. Pääkaupunkiseudun päättäjille lähetettiinkin tänään oheinen paimenkirje.
Tiedotteessa vakuutetaan, että uusi tietojärjestelmä tulee 10 vuoden aikana tuottamaan säästöjä nykyisten hajanaisten ja päällekkäisten järjestelmien kustannuksiin nähden. Näin voi periaatteessa toki olla, mutta vertailu on täysin irrelevantti. Mielekäs kustannusvertailuvoidaan tehdä vain uuden tietojärjestelmän vaihtoehtoisten toteutustapojen välillä.
Järjestelmätoimittajien osallistuminen selvitystyöhön on sietämätön tilanne, joka jo sinällään asettaa koko hankintaprosessin kyseenalaiseen valoon. Peli on tässä vaiheessa puhallettava poikki ja aloitettava koko selvitys puhtaalta pöydältä järjestelmätoimittajista riippumattoman tahon tekemänä, ottaen vertailuun mukaan myös alusta asti HUS:in tarpeisiin räätälöity ratkaisu. Merkittävä osa tietojärjestelmän potentiaalisista säästöistä muodostuu hoitohenkilökunnan työn jouhevoitumisen kautta, mikä edellyttää alusta lähtien optimoituja ratkaisuja ja viimeiseen asti hiottua käytettävyyttä. Tämä ei esitetyllä puolivalmiilla ratkaisulla ole saavutettavissa.
Se, maksoiko hanke 1,8 miljardia vai 600 miljoonaa ei muuta itse asiaa – summat ovat kohtuuttomia. Jo kulunut esimerkki Viron 10 miljoonan tietojärjestelmähankkeesta osoittaa, että luvuissa on kertaluokkavirhe, vaikkakin HUS:in tilanteessa integroitavia järjestelmiä olisi moninkertainen määrä.
Juha Pesonen
Valtuuston II varapuheenjohtaja, Vihreät, Kauniainen
***
Uuden potilastietojärjestelmän kustannukset lähellä nykyjärjestelmien kustannuksia
”Mistään 1,8 miljardia maksavan tietojärjestelmän hankkimisesta ei todellakaan ole kysymys, kun puhutaan
Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ja HUSin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnasta”, sanoo järjestelmäpalvelun hankintaa valmistelevan toimiston hankejohtaja, lääketieteen tohtori Antti Iivanainen”Kyseessä on kustannushyötyanalyysin perusteella arviolta 350–450 miljoonan euron hanke, jonka kustannukset jakautuvat kymmenelle vuodelle. Vertailukelpoisten toteutuneiden hankkeiden kustannukset ovat olleet 600 miljoonaa euroa. Aika lähelle nykyistä kustannustasoa mennään, koska tällä hetkellä nykyisten järjestelmien kulut ovat 49 miljoonaa euroa vuodelta eli lähes 500 miljoonaa euroa 10 vuodessa” Iivanainen jatkaa.
Päällekkäiset kustannukset vähenevät
Hanketoimiston teettämän kustannushyötyanalyysin mukaan pääkaupunkiseudun kuntien ja HUSin yhteinen palveluhankinta saattaa olla jopa halvempi kuin nykyinen kustannusrakenne. ”Investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin seitsemänä käyttövuotena”, Antti Iivanainen toteaa.
Hankkeen esittämät luvut perustuvat järjestelmätoimittajille suunnattuihin hintatiedusteluihin ja niiden perusteella tehtyyn kustannushyötyanalyysiin.Kustannushyöty tulee erityisesti laadullisista tekijöistä kuten paremmasta asiakas- ja potilasturvallisuudesta, komplikaatioiden vähenemisestä ja paremmista hoito- ja hoivatuloksista. Kustannushyötyjä muodostuu myös tietotekniikan hallinnan ja ylläpidon päällekkäisten kustannusten vähenemisestä.
Tiedonvälitys tehostuu
Kuudella kunnalla ja HUSilla on 10 eri järjestelmää käytössä. Asiakas- ja potilastiedot eivät siirry järjestelmien välillä riittävästi, jotta ne olisivat kattavasti ammattilaisten käytettävissä hoitoa ja palveluita toteutettaessa. Potilasta hoidettaessa tarvitaan häntä koskevat sairauskertomus- ja hoitotiedot ajantasaisina ja helposti saavutettavina palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta.
Maailmalla on toteutettu samankaltaisia hankkeita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
”Meillä hankintaan esitetään mukaan myös sosiaalipuolta esim. vanhus-, vammais- ja päihdepalveluita”, Antti Iivanainen toteaa.
Yhä useammin asiakkaiden ja potilaiden hoitoketjut sisältävät sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja.Tällä hetkellä käytössä olevat tietojärjestelmät eivät myöskään riittävällä tavalla tue sähköisiä palveluja, omahoitoa ja työntekijän ja asiakkaan/potilaan välistä tietoturvallista sähköistä kommunikointia. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä muun muassa asiakastyytyväisyyden ja tuottavuuden parantamisen näkökulmasta.
Hankintayhteistyö
Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalveluhanketta varten on yhteistyösopimuksella perustettu kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava ja Kauniainen), HUSin ja KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintarengas. Hankinnan kustannukset jaetaan puoliksi kuntien ja HUSin kesken. Kunkin kunnan osuus lasketaan asukaslukunsa mukaisessa suhteessa. Ylläpidon kustannukset maksetaan käyttäjämäärien mukaisesti.
Hankintarengas edustaa sosiaalitoimen ja perusterveyden osalta 20 prosenttia koko Suomen väestöstä. HUS edustaa noin 30 prosenttia erikoissairaanhoidossa.Lisätiedot:
Hankejohtaja Antti Iivanainen, puh. 050 340 1540
